Hyvä pomo Olli Riikonen

Kunnanjohtaja Olli Riikonen ja sivistysjohtaja Matias Valoaho leikkivät

Hyvä pomo -ilmiannon mukaan Olli Riikonen (oik.) on huumorintajuinen ja yhteistyökykyinen esimies. Pilke silmäkulmassa ei ole pomollekaan pahitteeksi.

Kunnanjohtajan työ on yhteistyötä

Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ilmiannettiin Ketin ja Koti-Karjalan yhteiseen Hyvä pomo -kampanjaan.Ilmiannon perusteluissa sanotaan Riikosen olevan joustava, älykäs ja huumorintajuinen esimies, joka on monessa mukana, ja jonka katse on suuntautunut tulevaisuuteen.


Hierarkioista Riikonen ei perustelujen mukaan perusta, vaan on yhteistyökykyinen ja arvostaa erilaisia työntekijöitä organisaatiossaan.

Myös valtakunnallisista asioista kiinnostumista pidetään erityisesti kuntajohtajan roolissa tärkeänä, eikä pahasta ole sekään, että sosiaalisen median aktiivilla on julkaisuissaan mukavasti pilke silmäkulmassa.

Elokuussa tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Riikonen aloitti Tohmajärven kunnanjohtajan virassa. Tuolloin 37-vuotias hallintotieteiden maisteri oli Pohjois-Karjalan nuorin kunnanjohtaja.

Kunnanjohtaja toimii esimiehenä suoraan seitsemälle henkilölle, eli johtoryhmän muodostaville toimialajohtajille. Riikosen mielestä johdettava joukko on sopivan kokoinen. – Hallintotieteen teorioista on jäänyt mieleen, että 4–7 hengen yksikkö on yhden ihmisen hallittavissa. Pystyy olemaan kartalla siitä, mitä on tekeillä.

Epäsuorasti kunnanjohtaja johtaa tietenkin koko kunnan henkilöstöä, ja henkilöstöjohtamisen lisäksi myös kuntayhteisöä. - Sanana johtaminen kuulostaa kovin mahtipontiselta, mutta kyllähän kunnassa on johtamista oltava, kuten missä tahansa organisaatiossa.

Vaikka maailma on 15 vuodessa muuttunut, Riikonen kokee, että perusasiat ovat edelleen samat. – Terminologia, työ- ja viestintävälineet ovat muuttuneet, mutta periaatteessa kunnan perustehtävät ovat sisällöllisesti pysyneet samana.

Kunnissa tehdään yhä perinteisesti pitkiä työuria, Tohmajärvelläkin on useita 30 tai 40 vuotta kunnassa työskennelleitä. Riikosen mielestä pitkien työurien tekijöitä olisi syytä nostaa esille enemmän. – Suuri osa ihmisistä ei voi tai heidän ei tarvitse päättää siitä, miten tai missä työnsä tekevät. Ruuanlaitto, siivous, kiinteistönhoito tai vesijohdon paikkaus ei onnistu etänä tietokoneen ääressä. Toisaalta ne työt eivät myöskään tule kotiin sähköpostin mukana. Tämä unohtuu usein toimihenkilöeliitin työelämäpuheessa.

Työn sisältö ja tavat tehdä työtä voivat muuttua työuran aikana valtavasti. Erityisesti digitalisaation tuomista työelämän muutoksista puhutaan paljon. Koronapandemia on käynnistänyt keskustelun työelämän digiloikasta.
– Korona voi tuoda mukanaan pysyviä muutoksia moniin työtehtäviin. Pidemmällä ajalla tämä voi olla myös maaseudun voitto. Tärkeintä on toimivat työvälineet ja työelämän joustavuus. Isoimmat digiloikat ovat olleet internet ja sähköposti, kaikki perustuu oikeastaan niihin.

Kunnassa työskentelee edelleen muutamia henkilöitä, jotka olivat töissä jo Riikosen aloittaessa työnsä kunnanjohtajana. Viime vuosina eläköitymisien kautta myös kunnanviraston väki on vaihtunut. - Ei ole ollut ongelmia löytää hyviä työntekijöitä, mutta pendelöinti töihin kunnan ulkopuolelta on lisääntynyt.

Riikonen pohtii, että kuntajohtajat jakautuvat elämäntapajohtajiin ja businessjohtajiin. Kyläpäälliköksi hän ei halua itseään ylentää, mutta yhteys kuntalaisiin on tärkeä osa työnkuvaa ja työpäivien kokonaisuutta. Fyysisten tapaamisten ohella sosiaalinen media on muodostunut luontevaksi kanavaksi. – Paikallisten Facebook-ryhmien kautta tavoittaa kuntalaisia hyvin, ja siellä saa myös palautetta kunnan toiminnasta. Jos ei muuten, niin ainakin julkaisujen tykkäyksistä voi päätellä, miten asioihin suhtaudutaan.

Kunnanjohtajaksi ei suoraan valmistu mistään oppilaitoksesta, vaan työhön oppii vasta työtä tekemällä. Johtamisessa Riikonen ei toteuta mitään erityistä filosofiaa. – Tärkeintä on omalla osaamisella rakennettu luottamus. Kunnanjohtajan työssä se perustuu pitkälti talouteen.

Asiajohtamisen lisäksi Riikosen mielestä on olennaista tulla juttuun ihmisten kanssa. Ristiriitojen ratkaiseminen työyhteisössä tuntuu hankalalta ja turhauttavalta. – Tulisi muistaa, kenen asialla ollaan, ja mistä palkkaa maksetaan.

Suuriin yritysjohtajan toimiin Riikosella ei ole ollut paloa. Riikonen haluaa vaikuttaa ja tehdä työtä, jolla on merkitystä. Toimittajan työssä hankalalta tuntui pitää omat mielipiteet piilossa, ja vaikka tilastot kovasti kiehtovatkin, tuntuisi tutkijan työ liian hidastempoiselta.

– Kunnanjohtajan pääsee vaikuttamaan isoon kokonaisuuteen. Esimerkiksi rakenteilla olevalla sivistyskeskuksella on suuret vaikutukset koko kuntaan ja kuntalaisten elämään. Sen suurempaa kokonaisuutta tuskin uralla tulee eteen. Politiikka valtakunnan tasolla on usein kaukana konkretiasta. Kuntatasolla päätöksenteon tulokset ovat joskus jopa käytännössä nähtävissä.

Poliittisten päättäjien osalta kunnanjohtaja yhteistyökumppanit muuttuvat neljän vuoden välein, mikä tuo työhön oman mausteensa. Työssä jaksamisessa auttaa liikunta- ja musiikkiharrastukset, mutta tärkeimmäksi Riikonen nostaa työilmapiirin merkityksen. Kunnanvirastolla on hyvä yhteistyön henki.

– Kunnanjohtajan työ on ennen kaikkea yhteistyötä. Työilmapiirillä, ja myös poliittisen päätöksenteon ilmapiirillä, on suuri merkitys työn tekemiseen ja työssä jaksamiseen.

Kunnanjohtaja on työssään jatkuvasti tarkkailun ja arvostelun kohteena. Palautetta tulee laidasta laitaan, eikä kritiikiltä voi välttyä. – En ole vuosien saatossa tullut immuuniksi kritiikille, eikä nahkakaan ole parkkiintunut, mutta kannustavassa ja toimivassa työyhteisössä ei kritiikkikään tunnu niin pahalta.

Mervi Venäläinen, Koti-Karjala